Luominen ja ihonväri

Michael Jackson vuonna 1997
kuva wikimedia

But, If
You're Thinkin' About My Baby
It Doesn't Matter If You're Black Or White

I Said If
You're Thinkin' Of
Being My Baby
It Doesn't Matter If You're Black Or White

I Said If
You're Thinkin' Of
Being My Brother
It Doesn't Matter If You're
Black Or White

Ooh, Ooh
Yea, Yea, Yea Now
Ooh, Ooh
Yea, Yea, Yea Now

It's Black, It's White
It's Tough For You
To Get By
It's Black , It's White, Whoo

Black and White youTube videolla on ollut jo yli 60 miljoonaa katsojaa

Michel lasten kanssa Disneyland, Pariisi
Ihoaan suojaava aurinkovarjo, ei sateenvarjo
kuva wikimedia

Michael Jackson vakuuttaa näin yhä uudelleen, että ihonvärillä ei ole väliä! Laulunsa ei taida olla kuitenkaan aivan rehellinen, sillä hän käytti paljon aikaa ja varojaan valkaistakseen tumman ihonsa. Pigmentin poistamisesta oli sivuvaikutuksensa eikä supertähden iho tahtonut laisinkaan kestää auringonpaistetta.


White Christian American
Kaikille Klu Klux klaanin jäsenille samoin kuin Joensuun rasisteille olisi hyvä tiedottaa seuraavaa:  oman lajimme kehityksen tutkijat ovat yleisesti sitä mieltä, että homo sapiens sapiens on saapunut Eurooppaan Afrikasta ja oli vielä 40.000 eKr tummaihoinen - negroid eli neekeri. Afrikassa vahva pigmentti suojaa ihmistä voimakkaalta auringonvalolta ja UV säteilyltä.

Teorian mukaan viimeisen jääkauden aikana Eurooppaan vaeltanut nykyihminen kohtasi paljon hämärämmän ympäristön, jossa auringonvaloa oli niukasti. Ihmisen iho on siitä ihmeellinen, että se tuottaa valon voimalla D-vitamiinia. Tämän puutos aiheuttaa vakavia luustohäiriöitä ja vaikeuttaa näin esimerkiksi lasten synnyttämistä.

Tarvittiin siis vaaleampaa ihoa, ja niinhän se eurooppalaisen ihmisen iho siitä kalpeni sitten - vei enemmän aikaa kuin Michael Jacksonin tekniikalla, mutta tulos oli kieltämättä luontevampi.

Tämän kaavion saa kyllä sopimaan Darwinin perusideaan luonnonvalinnasta - tummat sortuivat elon tiellä, vaaleammat senkun porskuttivat. Selitys on kuitenkin liian yksinkertainen pitääkseen paikkansa. Mielenkiintoisen lisän kaikenlaisten "onnellisten mutaatioiden" lisäksi on tuonut DNA vertailu Neanderthalin ihmisen perimään. On esitetty, että ihon vaaleus ja karvoitus olisi Euroopan kaamoksessa yli 100.000 vuotta ennen nykyihmistä jo asuneen perintöä seka-avioliittojen kautta.


ID ja kreationismi
En ole laisinkaan geenien perimän ja muuntumisen asiantuntija enkä ihmislajien keskinäisten suhteiden tuntija. Mutta eppäilemään pistää, onkohan tämä monimutkainen asia ihan loppuunasti vielä selvitetty.

Lääkäri Pekka Reinikainen varmasti tuntee ihon rakenteen hyvin ja voisi pitää kiehtovan luennon siitä viisaudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta, josta se kertoo. Neuvoisi varmaan myös käyttämään aurinkovoidetta vaalean ihomme suojana kuumana kesäpäivänä.

Tähän Jumalan ylistykseen kristityt mielellään ja syystä liittyvät, ja ID linjan oppineet voisivat lisätä monia yksityiskohtia, miten tämä hienosti suunniteltu kehomme laajin elin - iho - toimii auringonvalon kanssa.

Kumpikin, lääkäri Reinikainen ja ID spesialisti, nojaavat 90% prosenttia luennostaan modernin tieteen saavutuksiin.


Jänis talvella

kuva Howington Family

Me suomalaiset opimme jo peruskoulussa, että jänöpupu on kesämetsissä ruskeahko ja vaihtaa värinsä talvella valkoiseksi. Nopsaa sopeutumista muuttuvaan ympäristöön, joka jättää homo sapiens sapiens ihon muutoksen taakseen kuin nopsasti loikkiva jänis kilpikonnan!

Vaan muistammeko ihmetellä moista kykyä?


Kameleontti vihreän kasvin oksalla

Bradypodium pumilum naaras
kuva wikimedia

Kameleontti on Jumalan suuria luomistekoja, jonka menoa katsellessa ei voi kuin hämmästellä ja hymyillä samaan aikaan. Ei tosin se rukoilijasirkka naura, jonka kameleontin kielinuoli on kaapannut aamupalaksi. Eivätkä muutkaan saaliiksi joutuvat pilkkaa tytön kieroja silmiä, jotka katsovat mikä mihinkin suuntaan toisistaan riippumatta!

Hankala on kameleontti havaita, oli se sitten vihreällä tai ruskealla alustalla. Väri kun ei vaihdu tuhansien vuosien evoluutiossa, ei kesän ja talven vaihtelussa vaan minuuteissa.

Yhteenveto
Luominen ja ihonväri - siinäpä vasta pari
oli talvi tai vaikkapa vari
niin kumpikin paikkansa ties!

Darwin, ID ja kärsimys luonnossa

Darwinin kirje John Burdon-Sandersonille 9.10. 1874
kuva wikimedia

ID keskustelussa nousee usein esille Darwinin oma henkilökohtainen usko Jumalaan ja ajatukset ateismista. Eräs tärkeä ajatus on, olisiko hyvä Jumala luonut kissan leikkimään hiirellä?

Kuuluisa teksti on Darwinin henkilökohtaisesta kirjeestä Asa Graylle 22.5. 1860, jossa hän keskustelee kirjan saamasta julkisuudesta ja palautteesta. Teologit kirjoittivat jo tuohon aikaan ankarasti häntä vastaan.

Kuva Creative Cliches

"With respect to the theological view of the question; this is always painful to me.— I am bewildered.— I had no intention to write atheistically. But I own that I cannot see, as plainly as others do, & as I shd wish to do, evidence of design & beneficence on all sides of us. There seems to me too much misery in the world. I cannot persuade myself that a beneficent & omnipotent God would have designedly created the Ichneumonidæ with the express intention of their feeding within the living bodies of caterpillars, or that a cat should play with mice."

Kärpänen hyökkää toukan kimppuun
Kuva Why Evolution is True

"Not believing this, I see no necessity in the belief that the eye was expressly designed. On the other hand I cannot anyhow be contented to view this wonderful universe & especially the nature of man, & to conclude that everything is the result of brute force. I am inclined to look at everything as resulting from designed laws, with the details, whether good or bad, left to the working out of what we may call chance. Not that this notion at all satisfies me. I feel most deeply that the whole subject is too profound for the human intellect. A dog might as well speculate on the mind of Newton.—   Let each man hope & believe what he can.—"

"Certainly I agree with you that my views are not at all necessarily atheistical. The lightning kills a man, whether a good one or bad one, owing to the excessively complex action of natural laws,—a child (who may turn out an idiot) is born by action of even more complex laws,—and I can see no reason, why a man, or other animal, may not have been aboriginally produced by other laws; & that all these laws may have been expressly designed by an omniscient Creator, who foresaw every future event & consequence. But the more I think the more bewildered I become; as indeed I have probably shown by this letter."
Darwin Correspondence Project

ID ja materia

Atomit järjestyksessä!
kuva wikimedia

Tieteen merkittävimpiin löytöihin kuuluu kemian perustana oleva järjestelmällinen taulukko, Perodic Table.

Kun se ensimmäisen kerran kuvattiin 1800-luvun loppupuolella, taulukon laatijalla oli varsin vähän tietoa sen perustana olevasta ydinfysiikasta.

Atomipainon mukaan eli ytimessä olevien protonien lukumäärän järjestyksessä tarkasteltuna alkuaineet asettuvat merkittävällä tavalla riveihin ja sarakkeisiin. Niiden sijainti taulukossa ennustaa niiden ominaisuuksia, esimerkiksi alttiutta sitoutua toisten alkuaineiden kanssa molekyyleiksi. Hiili on aivan innokas partneri, kun taas jalokaasut viihtyvät ylhäisessä yksinäisyydessä.

Taulukko ei ole sattumanvarainen kokoelma, vaan tiukasti järjestyksessä erittäin tarkkojen matemaattisten lainalaisuuksien mukaan. Tänään tiedämme esimerkiksi, että atomiydintä ympäröivillä kehillä voi olla vain tietty maksimimäärä elektroneja.

Hiukkasen huumoria
kuva ParticleAdventure

Ydinfysiikan edistyessä materian olemus on käynyt aina vain ihmeellisemmäksi hiukkasten a rihmojen ja heikkojen voimien myllerryksessä. Ihmskunta on rakentanut kalleimmat tutkimuslaitteensa pikkuruisten hiukkasten maailman selvittelyyn.

Voimme sanoa, että atomien maailman kompleksisuus, ratkaisujen nerokkuus, matematiikan huikea tarkkuus ovat parhaiten ymmärrettävissä Älykkään Suunnittelun näkökulmasta. Ei sattuma tällaista järjestystä luo kosmoksen laajetessa alkupisteestään ja vetyatomien (1) materian levitessä laajenevaan aika-avaruuteen.

Sistine Chapel 

Iloiten myönnämme Jumalan ajatusten syvyyden ja luonnossa materian olemuksessa näkyvän ihmeellisen suunnitelmallisuuden ja lainalaisuudet, joista vielä vähän ymmärrämme.

Mutta mitä tämä ID älykkään suunnittelun toteaminen lisää aineen kemian, atomien sisäisten rakenteiden ja hiukkastutkimuksen vaativaan ja kiehtovaan tutkimukseen?

Ditto elämän kehitys....

Abram: suunnittelu ja design

Urin kaupungin rauniot tänään. Taustalla osittain restauroitu ziggurat
kuva wikimedia

Suomenkielen sana "suunnittelu" sisältää merkitykset
1. "suunnitella" (engl. plan, "this was a planned act of terror")
2. "laatia, muotoilla" (engl. design, "intelligent design of cell motor"). Muotisuunnittelija on fashion designer, Porschen linjat on muotoiltu upeasti, Porsche's lines show brilliant design.

Raamatun pyhät Kirjoitukset auttavat meitä monissa kohdissa tutkimaan jumalallista suunnitelmallisuutta huolimatta joidenkin teologien väitteistä, ettei muka mitään pelastussuunnitelmaa olisikaan.

Sumerin Urissa kohtaamme Abram Ben Tehar nimisen seemiläisen miehen, jolle tulee Jumalan Sana

Herra sanoi Abramille: "Lähde maastasi, asuinsijoiltasi ja isäsi kodista siihen maahan, jonka minä sinulle osoitan. Minä teen sinusta suuren kansan ja siunaan sinua, ja sinun nimesi on oleva suuri ja siinä on oleva siunaus. Minä siunaan niitä, jotka siunaavat sinua, ja kiroan ne, jotka sinua kiroavat, ja sinun saamasi siunaus tulee siunaukseksi kaikille maailman kansoille."
1 Ms 12:1-3

Tämä majesteettinen Sana tulee Sarain kanssa lapsettomassa avioliitossa elävälle yksinäiselle miehelle suurkaupungin humun keskellä. Lähde pois, minä näytän sitten minne menet, ja minulla on ei aivan pieni suunnitelma sinun tulevaisuuttasi, jälkeläisiäsi ja kaikkia maailman kansoja kohtaan.

Eikö niin.

Tässä Jumalan Sanassa näemme idullaan olevan aikeen, josta yhtään mitään ei ole vielä Urin suurkaupungissa toteutunut. Genesis - ja koko pyhä Raamattu - kertoo sitten, että tämä suunnitelma ei toteudu itsestään automaattisesti, mukana on paljon ihmisiä, vastoinkäymisiä ja ihan hullujakin tilanteita. Mutta tänään suurin osa ihmiskuntaa on uskonnoltaan Abrahamin lapsia (juutalaisuus, kristinusko, islam, yli kolme miljardia ihmistä).


Älykäs suunnitelma?
Israelin kansa, juutalaiset, ovat Jumalan suunnittelema asia. Englanniksi sanoisimme kuitenkin "God planned the rise of the people of Israel already in Abram" emmekä sanoisi "People of Israel are the product of intelligent design".

Tiedämme näin jälkiviisaina, että Jumalan suunnitelma lähenteli hulluutta. Kun vanhukset ikäloppuina lopulta saavat heille luvatun ainoan lapsensa, Jumala kohta vaatii isää uhraamaan tämän lapsen polttouhrina Hänelle.

Erittäin älykästä!?

Abrahamin lapset surmaavat Jumalan pilkasta syytettynä Jumalan ainoan Pojan - kirjoitusten mukaan.

Erittäin älykästä!?


Luomisen Sana
Voisimmeko siirtää älykkään suunnittelun ajatuksen painopisteen "design" insinööristä "suunnitelman" Suunnittelijaan?

Sinä ja minä olemme olleet Jumalan ajatuksissa jo ennen maailman luomista. Jumala on kaukaa viisas.

Design hommassa älykäs anonyymi Insinööri piirtää biokompleksisen Kellon, ja joka sitten saa muotonsa tavalla, johon rouva Fortuna ei mitenkään pystyisi.

Suunnitelmassa taivaan väki luo ihmisen "meidän kuvaksemme", mieheksi ja naiseksi, ja kuten Abram sai hommelin lähteä - ja hän lähti - mies ja nainen saivat hommeliksi olla hedelmällisiä, lisääntyä ja ottaa kasvit, kalat ja linnut ja maaeläimet valtaansa - ja he tekivät sen.

Jumalan suunnitelma ei ihmislajin kohdalla toteutunut itsestään, automaattisesti, jonkin taivaallisen blue printin, kaavion design patterns mukaan.

Jumalan suunnitelma toteutui ihmislajin kohdalla päivä päivältä, haaste haasteelta, lajinkehitys asiassa auttaen (ei ole peukalo keskellä kämmentä, päänuppi on hervottoman iso), mutta Isä Jumala kokoajan peräsimessä.

Ihanan romuluinen neanderthalin ihminen kuolee sukupuuttoon ja nälkään joskus 20.000 eKr.

Erittäin älykästä!?

Tuhannet homo sapiens sapiens ihmiset kuolevat tänä vuonna suurten kärsimysten keskellä syöpään.

Erittäin älykästä!?

Maailmanloppu tulee kohta ja seitsemän kahdeksan miljardia homo sapiens sapiens lajin yksilöä tuhoutuu, maallinen elämä päättyy, ja edessä on Tuomio.

Erittäin älykästä!?


Suunnitelma, jossa mukana design
Jumalan ajatukset ovat paljon korkeammat kuin meidän ajatuksemme.

Myös oma elämäämme koskevan Jumalan suunnitelman suhteen.

Tästä syystä meidän tulee tutkia totuudellisesti luontoa sellaisena, miksi Isä Jumala on sen luonut, ahtamatta sitä väkevien aivojemme antamaan luonnonlakien häkkiin.

Tästä syystä meidän tulee päivittäin tutkia totuudellisesti Raamattua sellaisena, millaisena Pyhä Henki on katsonut hyväksi sen seurakunnalle antaa, ahtamatta sitä väkevien aviojemme antamaan pyhän kirjoituksen määritelmään.

Tästä syystä saamme aloittaa jokaisen päivän aamurukouksella, kiittää varjelusta kuluneena yönä ja pyytää, että Jumalan tahto tapahtuisi kohdallamme tänään - tulkoon Sinun Valtakuntasi.

Raamattu ja luominen

Hankala Tapaus kysyi Ison Kysymyksen, miten käytämme Raamattua näissä keskusteluissa.

1. Koetin Anonyymille muistuttaa mieleen, että se keskeinen aihe, jota professori Jerry Coyne työkseen tutkii - lajiutuminen - kytkeytyy vahvasti ensimmäiseen luomiskertomukseen, jossa on heprealainen sana leminehu, lajinsa mukaan.

Darwinin vallankumouksellisesta opuksesta Lajien Synty on jo mennyt yli 150 vuotta, eivätkä luonnontieteet vielä ymmärrä juuri mitään lajien synnystä ja siihen liittyvistä mekanismeista. Luonnonvalinta ei selitä sitä laisinkaan.


2. Toinen "Raamatun käyttö" on esimerkiksi arvon herra David Hume.

Hän käy dialogissaan älykästä suunnittelua vastaan yhtenä argumenttina luonnossa esiintyvä kärsimys. Mites Jumala tämmöst? Parempi ajatella, ettei kukaan ole tämmöistä tarkoituksella luonut jne.

Vaan ei suuressa komeudessaan skotlannin herra laisinkaan huomaa, että juuri tämä - kärsimys - on jumalallisen ilmoituksen ydin.


Eli?
Näillä kahdella esimerkikillä koetan päästä pois sellaisesta Raamatun käytön kuopasta, joka on oman järkemme pähkäilyä.

Tutki luontoa sellaisena kuin se on, väärentämättömänä - se vaan julistaa Jumalan kunniaa, vaikka Hume kuinka hymisisi.

Tutki Raamattua sellaisena kuin se on, luomiskertomus on vain sivunen sen alussa - koko tuhatsivuinen opus kertoo Immanuel, Jumala meidän kanssamme.

Luonnontieteen tutkimuksen ja tulosten oppiminen on mielenkiintoista ja hyödyllistä.

Raamatun tutkimuksen ja tulosten oppiminen on mielenkiintoista ja hyödyllistä.

Kummasti vaan niiden välillä on silmäpeliä, vaikka luulis että ei....

Steven Dutch: Hume ja Älykäs suunnittelu

David Hume kuuluu länsimaisen sivilisaation suurten nerojen joukkoon. Niinpä kun sanotaan, että Hume on jo 200-vuotta sitten kumonnut näkemyksen luonnossa näkyvästä älykkäästä suunnittelusta (Argument of Design), väite herättää kunnioitusta ja sulkee monet suut tieteen temppeleiden pylväiköissä.

Professori Matti Leisola mainitsee jossain, kuinka erään yliopiston rehtori torjui keskustelun ID aiheesta juuri viitaten "David Humeen ja Immanuel Kantiin, jotka ovat älykkään suunnitelun ajatuksen kumonneet".

Geologian emeritusprofessori Steven Dutch,  Wisconsin Yliopistosta ei hämmentynyt väitteestä, vaan  lähti katsomaan, mistä oikein on kyse. Dutch on julkaissut verkossa luentoaineistoaan pseudotieteistä, jossa hän tutkii David Humen teosta Dialogues Concerning Natural Religion (1776). Siitä tähän joitain poimintoja.


Keskustelijat ja teema
Teoksen "dialogi" on itse asiassa kolmen kuvitellun henkilön keskustelua

Demea ...main role is to pose arguments that the other two players can demolish, or to ask questions that give the other two characters opportunities to elaborate their positions. He believes God is so unknowable and inscrutable that any effort by humans to describe God borders on sacrilege by assigning to God the limited and corrupt attributes of human beings.

Philo is the hard-headed skeptic who sees paradoxes and inconsistencies in every line of argument, sees alternate interpretations for every observation, and who thus essentially believes nothing can be known for certain. His arguments are most nearly those of the modern skeptic. Hume at times lets him go over the top and express extreme ideas, which are then tempered a bit for the sake of more sensitive readers.

Cleanthes is the pragmatic skeptic, who is keenly aware of the limitations of logic and observation but who nevertheless believes our mental picture of sense impressions and logical inferences is too real to dismiss entirely. It is Cleanthes who articulates the Argument From Design.

"Natural Religion" refers to what can be known of God from wholly natural phenomena, not preconditioned by prior beliefs or influenced by revelation.

Yhteenveto Humen argumenteista suunnittelua vastaan

• We cannot validly reason from earthly parallels to the Universe as a whole.
• Since the creation of the universe was a unique event, we cannot say anything about it.
• The order in nature could equally well result from the intrinsic properties of matter itself.
• The existence of pain and suffering cast serious doubt on the existence of a benevolent Intelligence.

Radikaali skeptikko Philo voittaa keskustelun, mutta Dutch muistuttaa, että kahden muun keskustelijan kaatuvat argumentit eivät välttämättä osoita, että Philon argumentit pitäisivät paikkansa. Niitä on arvioitava niiden oman painoarvon mukaan.

Tiede on kehittynyt Humen ajoista

1. In Hume's day, the only rigorously known scientific laws were gravitation and Newton's laws of motion. The fact that these had successfully explained the motions of the planets had profoundly impressed all of society. Also, Newton had successfully explained why Kepler's empirical laws of planetary motion worked, and even made a correction to them. ... Hume's trio was restricted to finding order in nature solely in the complex phenomena of the natural world, something that might not be the case today.

2. In Hume's day the stars were considered so inconceivably remote that it seemed impossible ever to have any real knowledge of them. Double stars, where one star orbits another, would be the first direct demonstration that gravitation applied among the stars. ... So we can forgive Hume for not envisioning how deeply we would be able to test the hypothesis that the laws of nature are the same everywhere. Nevertheless, Philo's argument that we cannot reason from earthly examples to the universe as a whole is flatly, definitively, wrong.

3. ... Hume could have Philo argue (Part VIII) "In all instances we have ever seen, ideas are copied from real objects...You reverse this order and give thought the precedence." The idea of conceiving something totally new and making it happen, the essence of modern technology, is completely opposite to the mental processes of Hume's time. We can forgive Hume for not foreseeing the extent to which abstract thought could precede the creation of objects, but again Philo's argument is flatly, definitively, wrong.

Humen kehäpäättelyä

The issue to be decided is whether the order in nature is the result of intelligent design. If it is, then the properties of matter (the color, luster and density of gold, for example) are also the result of intelligent design. 

Postulating a dichotomy between intelligent design and the properties of matter therefore amounts to postulating a priori that there is no design in nature. Hume (and all who follow him) essentially follow a grand circularity:

• Matter and the laws of nature are defined a priori to be separate from any intelligent design.
• Order in nature is shown to be the result of the laws of nature and the properties of matter
• Therefore order in nature is not the result of intelligent design

Nowhere is the circularity more blatant than Jacques Monod's Chance and Necessity. Monod starts by asking what criteria one would use for deciding something was intelligently designed and defines two criteria: repetition and geometric regularity. But, he hastens to add, these criteria apply only at the microscopic level. The distinction is entirely ad hoc because, if we applied it at the microscopic level, the Argument from Design would follow automatically. 

In any case, the distinction is nonsense, since macroscopic non-biological structures like crystals, cloud patterns and orbital resonances in the Solar System display repetition and geometric regularity, and microscopic structures like computer chips are of clearly intelligent origin (the bug in the first Pentium chip notwithstanding).

Olemassaolon ristiriitainen kuvaus

There's probably no greater lacuna in Hume's reasoning than in Part IX. Demea asks why there should be something rather than nothing, and why the universe we know instead of something else. By definition there can be no external cause, hence the only explanation is a logically necessary Being who "carries the Reason of his existence in himself, and who cannot be supposed not to exist without an express contradiction."

Hume puts the reply in the mouth of Cleanthes, who says it only to forestall Philo. Hume presumably assigns this role to Cleanthes to spare Philo the burden of attacking every religious doctrine and thereby alienating readers, but it's quite definite here that Cleanthes is voicing Hume's own convictions. He says:

"Nothing is demonstrable, unless the contrary implies a contradiction. Nothing, that is distinctly conceivable, implies a contradiction. Whatever we conceive as existent, we can also conceive as non-existent. There is no Being, therefore, whose non-existence implies a contradiction. Consequently there is no Being, whose existence is demonstrable."

This is essentially disproof by outright denial. We can conceive of God as non-existent, hence God cannot be logically necessary. 

Cleanthes (Hume) goes on to say that the universe might well contain hidden attributes that would make its non-existence seem as contradictory as the non-existence of God. Considering how hard Hume hammers elsewhere at the unproven nature of religious conjectures and their ad hoc nature, postulating wholly unknown properties for the universe is a nice case of the pot calling the kettle black.

...

If there is something about God that makes him logically necessary and immutable, it must be attributes we do not know, and we have no way of knowing whether the same qualities might not reside in nature. We're back to proof by postulating unknown hypothetical properties of the universe.

Hume essentially gets away with using mutually contradictory arguments by putting them in the mouths of two different characters, but nothing could be clearer than that Cleanthes, in this section, is relating Hume's ideas exactly.

Sovellutusta moderniin ID keskusteluun

Cleanthes would wonder, in turn, why it's valid to criticize theological concepts as ad hoc, while it's simultaneously permissible to postulate the existence of universes whose existence is entirely unproven and which may be forever untestable. He'd also wonder why the order in the universe is such a pressing scientific problem as to justify postulating a vast number of alternate universes but not to justify postulating an intelligent designer.

Lopuksi

Professori Dutch nostaa esiin paljon enemmän Humen ajattelusta, kuin edellä poimitut yksityiskohdat. Tekstin lukemisen jälkeen David Humen älykkään suunnittelun kumous ei enää vaikuta aivan yhtä vakuuttavalta.

Dutch toteaa, jos jokin näyttää suunnitellulta, yksi mahdollisuus on, että se todella on suunniteltu.

Moral: If something looks complex enough to be of intelligent design, one possible interpretation is always that it is of intelligent design. It may not be, but in the absence of disconfirming evidence, intelligent design is always a viable hypothesis. We can say that it's not the only possible explanation, maybe even that it's not the most likely explanation, but it's extremely hard to dismiss the idea entirely. Intelligent design is always a possible interpretation of any sufficiently complex object.

...
Toivon että nämä katkelmat auttavat hieman sinua pureutumaan Steven Dutchin monologiin David Humen kolmen hengen dialogista!

Lue koko teksti tästä  

David Hume

David Hume vuonna 1766
maalaus Allan Ramsay
kuva wikimedia

Kuten niin monen barokin ja valistuksen ajan monipuolisen neron kohdalla käy, on mahdotonta muutamalla sanalla profiloida David Humea.

Osoittaakseni tämän poimin tähän (hieman muokaten) wikipedian artikkelin johdannosta avainkohtia. Tämä ei ole riittävää Humen ymmärtämiseksi, koska jokaisesta lausumasta avautuu länsimaisen sivilisaation, uskonnon ja tieteen kannalta olennaisia aatevirtauksia ja näkemyksiä, kulttuurimme ja maailmankatsomuksemme peruspylväitä.

Älykkäästä suunnittelusta ja luomisesta keskustelevan kristityn on hyödyllistä ja tarpeellista oppia tuntemaan David Hume edes jonkin verran, sillä nimi epäilemättä nousee esiin jossain vaiheessa keskustelujen siirtyessä aikamme skeptikkojen ja ateistien areenoille.

David Hume (1711 – 1776) was a Scottish philosopher, historian, economist, and essayist known especially for his philosophical empiricism and skepticism. He was one of the most important figures in the history of Western philosophy and the Scottish Enlightenment. Hume is often grouped with John Locke, George Berkeley, and a handful of others as a British Empiricist.

Beginning with his A Treatise of Human Nature (1739), Hume strove to create a total naturalistic "science of man" that examined the psychological basis of human nature. In stark opposition to the rationalists who preceded him, most notably Descartes, he concluded that desire rather than reason governed human behaviour, saying: "Reason is, and ought only to be the slave of the passions".

A prominent figure in the sceptical philosophical tradition and a strong empiricist, he argued against the existence of innate ideas, concluding instead that humans have knowledge only of things they directly experience.

He developed the position that mental behaviour is governed by "custom", that is acquired ability; our use of induction, for example, is justified only by our idea of the "constant conjunction" of causes and effects. Without direct impressions of a metaphysical "self", he concluded that humans have no actual conception of the self, only of a bundle of sensations associated with the self.

Hume advocated a compatibilist theory of free will that proved extremely influential on subsequent moral philosophy.

He was also a sentimentalist who held that ethics are based on feelings rather than abstract moral principles.

Hume also examined the normative is–ought problem.

He held notoriously ambiguous views of Christianity, but famously challenged the argument from design in his Dialogues Concerning Natural Religion (1777).

Immanuel Kant credited Hume with waking him up from his "dogmatic slumbers"

Hume has proved extremely influential on subsequent philosophy, especially on
utilitarianism,
logical positivism,
William James,
philosophy of science,
early analytic philosophy,
cognitive philosophy,
and other movements and thinkers.

The philosopher Jerry Fodor proclaimed Hume's Treatise "the founding document of cognitive science".

Also famous as a prose stylist, Hume pioneered the essay as a literary genre and engaged with contemporary intellectual luminaries such as Jean-Jacques Rousseau, Adam Smith (who acknowledged Hume's influence on his economics and political philosophy), James Boswell, Joseph Butler, and Thomas Reid.
wikipedia (hieman muokaten).
Lue koko artikkeli tästä

Että silleen...

Luonnollinen teologia ja ID

Rakkautta ja Substralia
kuva Substral

Natural theology is a branch of theology based on reason and ordinary experience. 

- Thus it is distinguished from revealed theology (or revealed religion) which is based on scripture and religious experiences of various kinds; 

- and also from transcendental theology, theology from a priori reasoning.

wikipedia 

Minusta tämä on niin merkittävä vedenjakaja ID ajattelun ja kristillisen luomisuskon välillä, että kyseessä on suorastaan

William Paley ja Suuri Kelloseppä

William Paley (1743-1805)
maalaus George Romney (k.1802)
kuva wikimedia

"Jumala on kuin Suuri Kelloseppä" kirjoitti Rev. William Paley teoksessaan Natural Theology: or, Evidences of the Existence and Attributes of the Deity (Lontoo 1802. 12. painos 1809).

Kirja nostaa W. Paleyn Luonnollisen teologian johtavaksi nimeksi ja Brittiläisen imperiumin mukana kautta maailman levinneen anglikaanisen kirkon tärkeäksi opettajaksi yli sadan vuoden ajaksi.

Paley kokosi teokseen 1700-luvun kuluessa käytyä keskustelua ja sen tarkoituksena on osoittaa luonnossa nähtäviä todisteita jumaluuden olemassaolosta ja olemuksesta (otsikossa ei käytetä sanaa Jumala, God).

Paleyn edustama luonnollinen teologia on deismin sukulainen rajatessaan määrätietoisesti keskustelusta pois sekä ilmoituksen että ihmeet.

Yhteys deismiin on orgaaninen: Cambridgen Christ College luennoillaan W. Paley opetti opiskelijoilleen moraalifilosofiaa ja esitteli siinä deismin kehitykseen liittyvien Samuel Clarken, Joseph Butlerin ja John Locken ajattelua. Näiden luentojen pohjalta hän julkaisi filosofisen teoksen The Principles of Moral and Political Philosophy (1785). Paley osoittautuu tässä syvälliseksi orjuuden vastustajaksi aikana, jolloin orjakauppa teki monta englantilaista laivuria rikkaaksi.

Vaikka hän ei jumalalliseen ilmoitukseen vedonnutkaan etsiessään todisteita jumaluudesta, Rev. Paley toki tunsi pyhät Kirjoitukset lapsuudestaan asti ja tutki niitä ahkerasti. Hänen teologinen painopisteensä on ollut tässäkin älyllisissä kysymyksissä totuudesta - pitävätkö Raamatun kirjoitukset paikkansa ja kestävätkö kristinuskon perusteet?

Kirjoitusten suhteen Paley iskee asian ytimeen. Horae Paulinae, or the Truth of the Scripture History of St Paul (1790) Paley vertaa Apostolien tekoja ja Paavalin kirjeitä osoittaen, että niiden keskinäisen yhteys ei ole suunnitelmallista (undesigned). Tämä samojen tapahtomien riippumaton kuvaus kahdessa eri Raamatun kirjoituksessa vahvistaa kertomusten historiallisuutta. (Tämä lienee myös modernin eksegetiikan laajalti edustama näkemys Apt ja Paavalin suhteesta. Asiasta toki väitellään yhä myös Helsingin yliopistossa!)

View of the Evidences of Christianity (1794) on ollut Englannissa tavattoman arvostettu. Teos kuului Cambridgessa opintovaatimuksiin vielä 1920-luvulla, joten on mahdoton yliarvioida sen merkitystä englantilaisen papin ja uskonnonopettajan fundamentaaliteologiaan.

Charles Darwin kertoo omaelämänkerrassaan tunteneensa William Paleyn kirjan hyvin ja vasta myöhemmin alkaneensa arvostella siinä esitettyjä argumentteja luonnosta.

Kuten tunnettua, viime aikoina Richard Dawkins on painottanut Paleyn ajattelun merkitystä ja käynyt julkiseen painiin Suuren Kellosepän kanssa.

William Paleyn pääteos on luettavissa verkossa. 

________

Teksti pohjautuu wikipedian artikkeliin W. Paley
Sama teksti William Paley luominen blogissa

Deismi ja Viipurin pamaus

John Locke (1632-1704)
Sir Godfrey Kneller 1697
kuva wikimedia

Sanotaan, että John Locken An Essay Concerning Human Understanding (1690) oli käänteentekevä deismin kehitykselle.  Hänen aikansa deistit ajattelivat yleisesti, että ihmisen mieli on syntymästä alkaen rikas totuudellisen tiedon lähde (innatismi). Kukaan ihminen ei aloita elämäänsä pää tyhjänä (tabula rasa). Kirjansa ensimmäisessä luvussa hän kaataa innatismin ja korvaa sen kokemukseen perustuvalla oppimisella, empirismillä. Welcome to modern times!

Deism is the belief that reason and observation of the natural world are sufficient to determine the existence of a Creator, accompanied with the rejection of revelation and authority as a source of religious knowledge.

Deism gained prominence in the 17th and 18th centuries during the Age of Enlightenment—especially in Britain, France, Germany, and the United States—among intellectuals raised as Christians who believed in one God, but found fault with organized religion and did not believe in supernatural events such as miracles, the inerrancy of scriptures, or the Trinity.

Deism is derived from deus, the Latin word for god. The earliest known usage in print of the English term deist is 1621, and deism is first found in a 1675 dictionary.

Deistic ideas influenced several leaders of the American and French Revolutions.

Two main forms of deism currently exist: classical deism and modern deism.
lue koko artikkeli wikipediasta

Ihmeellistä menoa ja pum!

kuva Cast Cradle Books

On mielenkiintoista, että vaikka John Locke on Valistusajan empiirisen deismin isä, hän ei itse ollut deisti sen enempää kuin Sir Isaac Newtonkaan.

Avain on kysymys Raamatun ilmoituksesta, jonka molemmat miehet ottivat vakavasti. He uskoivat sekä ilmoitukseen että ihmeisiin. Locke piti nimenomaan ihmeitä ilmoituksen varmistajana.

Viipurin pamaus on tässä:

After Locke, constructive deism could no longer appeal to innate ideas for justification of its basic tenets such as the existence of God. Instead, under the influence of Locke and Newton, deists turned to natural theology and to arguments based on experience and Nature: the cosmological argument and the argument from design.
wikipedia

Kiitos Jumalalle!

Onhan tuo aika laaki, to say the least. Intelligent Design juuret ovat deismissä, koska se metodisesti hylkää Raamatun ilmoituksen. 

John Lockessa saimme kohdata syvällisen ihmisen ja historian kaivauksissamme löytää taas Kristukseen kätketyn tiedon aarteen!

Kiitos olkoon Jumalalle, joka aina kuljettaa meitä Kristuksen voittosaatossa ja antaa meidän kaikkialla levittää Kristuksen tuntemisen tuoksua!

Me olemme Kristuksen tuoksu, joka nousee Jumalan eteen; tämän tuoksun tuntevat sekä ne, jotka pelastuvat, että ne, jotka joutuvat kadotukseen. Se on toisille kuoleman haju, joka tuo kuoleman, toisille elämän tuoksu, joka tuo elämän. 

Mutta kuka on tähän kelvollinen? Me emme ainakaan ole sellaisia kuin ne monet, jotka kaupittelevat Jumalan sanaa. Me julistamme sitä Jumalan edessä ja Kristusta palvellen, väärentämättömänä ja sellaisena kuin se tulee Jumalalta.

2 Kor 2:14-17

Newton uskoi Jumalaan, mutta ei niinkuin kirkko opettaa

Pääsemme tuntemaan Sir Isaac Newtonia henkilönä paremmin, kun muistamme hänen olleen kovin kiinnostunut pyhästä Raamatusta, pohtineen lopunaikoja (maailmanloppua ei tule ennen vuotta 2060) ja hän kirjoitti paljon Jumalasta ja luomisesta.

Newton on varmaan ollut lähellä Englannissa tuohon aikaan vaikuttanutta unitaristista suuntaa, joka korosti Jumalan ykseyttä ja torjui trinitaarisen opin. Newtonin mielestä on tyrmistyttävän väärin sanoa, että Jeesus Kristus on Jumala. Tässä mielessä hänellä on hengellistä sukua areiolaisuuteen.

Isossa Britanniassa oli ajan tavan mukaan kaikilla korkeampia akateemisia oppituoleja tavoittelevilla teologian opinnot suoritettuna ja useimmat viranhaltijat oli vihitty anglikaanisen kirkon papeiksi Samuel Cramerin tavoin.

Newtonille tämä oli ongelma. Rehellisenä miehenä hän ei olisi pystynyt tunnustamaan anglikaanikirkon ortodoksiaa ja olisi joutunut yhteiskunnassa suuriin vaikeuksiin. Neuvokkaana miehenä hän onnistui väistämään pappisvihkimyksen edellytyksen, viimeisessä vaiheessa itse kuningas Kaarle II vapautti hänet siitä - miehen syvällinen tieteellinen asiantuntemus piisasi.

Newton uskoi Jumalaan syvästi, mutta ei sillä tavoin kuin kirkko opettaa.

Newton ei ollut deisti eikä valistusajan Luonnollisen uskonnon (Natural religion) edustaja. Näistä kohta enemmän.


Sylttytehdas
Newtonin ja Leibnizin väittely siitä, onko Jumalan välttämättä luotava täydellinen kaikkeus, ennakoi Uutta aikaa. Newton edustaa huikeaa logiikkaa, matematiikkaa, fysiikkaa, ja samalla kuitenkin mystiikkaa ja Jumalan aktiivista läsnäoloa luonnossa. Leibniz edustaa huikeaa logiikkaa, matematiikka ja puhdaslinjaista filosofiaa, josta käsin Newtonin rosoiset ajatukset vaikuttivat suorastaan huvittavilta.

Oman aikamme uskonnolliset ja ei-uskonnolliset virtaukset juutalais-kristillisen perinnön keskellä eivät minusta johda niinkään yksityisiin henkilöihin, kuten Newton ja Leibniz tai Voltaire, vaan itse asiaan.

Uuden ajan alussa havaintoihin perustuva empiirinen tiede paljasti tärkeän ja aiemmin piilossa olleen rakenteen, struktuurin, länsimaisen sivistyksen perusteissa Raamatun ja luonnon suhteissa.

Tästä tosiasiallisesta siemenestä - Raamattu versus luonto - on kasvanut sitten melkoinen pensas erilaisia näkemyksiä, joiden yhtenä äärilinjana on koko Raamatun hylkääminen tieteen hyväksi ja toisena tieteen hylkääminen Raamatun hyväksi.

(Jälkimmäisen äärilinjan huono mutaatio on tieteen vänkääminen Raamatun malliin, valheellinen pseudotiede, joka luo aivan oman kreationistisen maailmankuvan Jehovan todistajien Uuden maailman malliin.)

tekstin perustana on wikipedian artikkeli Newtonin uskonnollisuudesta

[HT] ID:n syntyvaiheista

Löysin Juuso Loikkasen mielenkiintoisen gradun Dembskistä ja Älykkäästä suunnittelusta. Siinä oli hyvä ja selkeä esitys ID:n syntyvaiheista, laitetaan se tähän 'tietoiskuksi'. 

Intelligent Design -liikkeen isänä pidetään Berkeleyn yliopiston oikeustieteiden
professorina toiminutta Phillip E. Johnsonia, joka käännyttyään kristinuskoon
38-vuotiaana vuonna 1987 ja vakuututtuaan akateemisten meriittien
tavoittelemisen turhuudesta alkoi pohtia, miksi tiedeyhteisö oli niin suuressa
määrin metodologisen naturalismin ja agnostisismin dominoima. Johnson oli
varma, että tieteen tekeminen oli mahdollista myös ilman tällaisia
metafyysisiä sitoumuksia. Hän kertoo löytäneensä uuden merkityksen elämälleen
tutustuttuaan evoluutiobiologi Richard Dawkinsin teokseen ”The Blind
Watchmaker”, jossa tämä väittää kaiken maailmankaikkeuden olevan pelkkää
fysiikkaa, vapaan tahdon vain illuusio ja uskonnon ihmiskuntaa vaivaava virus.    
Toinen Johnsonin ajatteluun ja visioon Intelligent Design -liikkeestä ratkaisevasti
vaikuttanut kirja oli Michael Dentonin evoluutiokriittinen ”Evolution: A Theory
in Crisis” Johnson uskoi, ettei ollut yksin ajatustensa kanssa, ja aloitti samanmielisten
tiedemiesten keräämisen verkostoonsa. Näin Intelligent Design -liike alkoi
vähitellen muodostua. Johnsonin mukaan liikkeen voi varsinaisesti katsoa
syntyneen maaliskuussa 1992, kun joukko älykkään suunnittelun kannattajia
kokoontui symposiumiin teksasilaiseen Southern Methodist -yliopistoon
Johnsonin edellisenä vuonna julkaiseman, metodologista naturalismia rajusti
arvostelevan kirjan ”Darwin on Trial”  tiimoilta. Paikalla olivat Johnsonin
lisäksi muiden muassa biokemisti Michael Behe, tieteenfilosofi Stephen
Meyer ja matemaatikko William A. Dembski, joista oli myöhemmin tuleva
liikkeen kantavia voimia.

Muistan lukeneeni yhden Johnsonin kirjan, varmaan 90-luvulla. En muista oliko juuri tuo mainittu

Tutkielmassa oli myös minulle tervetullutta tietoa Dembskin suhtautumisesta teistiseen evoluutioon:

Esimerkiksi Michael Behe tunnustautuu teistiseksi evolutionistiksi, mutta ei näe itseään kreationistina. Myös Dembski irtisanoutuu kreationismista, mutta myös teistisestä evoluutiosta, jonka hän katsoo antavan ”liian darvinistisen” kuvan biologiasta.

Newton - Jumala ja painovoima

Konkreettisimmin näemme Newtonin näkemyksen edellä kerrotusta Könnin kaappikellosta, aurinkoa kiertävän planeettojen ja kuiden vieterin vääntämisestä aika ajoin.

Newton on myös ajatellut, että Jumala voimallaan estää painovoiman vetämästä taivaankappaleet toisiinsa yhdeksi kappaleeksi.

Syvimmällä tieteen/teologian tasolla kohtaamme Newtonin ajatuksen, että painovoima itsessään on jotain näkymättömän läsnäoloa!

Tis inconceivable that inanimate brute matter should (without the mediation of something else which is not material) operate upon & affect other matter without mutual contact.
Newton to Bentley, 25 Feb 1693

Mitä tähän sanomme?
Tämä partiopoika pistää suun suppuun.

Totean ensinnäkin, että Intelligent Design linjan kannalta Newtonin ja Leibnizin ja Clarken et. co. pähkäily on erityisen mielenkiintoista.

"Miten Älykäs Suunnittelija vaikuttaa luomakunnassa?"
"Miten Älykäs Suunnittelija toimii elämän kehityksessä, evoluutiossa?"


Toiseksi, vaikka kiusaus siihen on suuri, Newtonin "näkymätöntä" vaikuttajaa ei pidä sekottaa modernin kosmologian "harmaaseen energiaan" - tuntemattomaan avaruuden laajenemista kiihdyttävään ja ylläpitävään energiaan ja harmaaseen aineeseen, jota näkymätöntä tavaraa taivaat ovat kukkuroillaan.

Samoin kuin Newtonin huikeita toteamuksia valon olemuksesta, sen "paketeista" ei tule sotkea moderniin valon kvanttien ja aaltojen käsitykseen.

Tuon ajan ihmisten maailmankuva ja ajatusmaailma on omintakeinen kuten barokkimusiikki ja kuvataide on omintakeista.

Erittäin hienoa, opettavaista, askel länsimaisen sivilisaation ja sen mukana koko maailman matkalla kohti tulevaisuutta.


kirjoitussarjani perustana on wikipedian artikkeli Newtonin uskonnollisista käsityksistä

Clarke - Leibniz kirjeenvaihto 1715-16

Rev. Samuel Clarke (1675-1729)
Maalaus Charles Jervas 1729
kuva wikimedia

Anglikaanisen kirkon pappi, filosofi Samuel Clarke kuuluu Englannin arvostettujen filosofien seuraan John Locken ja George Berkeleyn kanssa. Kuningatar Anna antoi hänelle hoivin yhteydessä arvostetun työpaikan (Chaplain in Ordinary). Toimensa yhteydessä hän tutustui Sir Isaac Newtoniin, ja miehistä tuli henkilökohtaiset ystävät.

Samuel Clarke luki Leibnizin kirjeen Ansbachin Karoliinalle, ja otti ymmärrettävästi lukua ystävänsä puolesta. Hän kirjoitti Lontoosta kirjeen saksalaiselle, ja kirjeenvaihtoa jatkui vuoden verran aina Leibnizin kuolemaan asti 14.11. 1716. Keskustelu herätti laajaa mielenkiintoa, ja nykyään ollaan sitä mieltä, että Clarke sai "pikkusen tukea" Newtonilta itseltään (joka oli kirjeiden varsinainen kirjoittaja siis...).

Tämän korkeamman tason kirjeenvaihtoa tieteen huippunimien välillä on vaikea löytää. Tarkoitukseni on tässä vain viitata siihen, yksi Himalajan huippu monien joukossa, ja ottaa esiin tuo yksi kysymys, joka on Älykkään Suunnittelun kannalta ratkaisevan tärkeä, "whether God must create the best of all possible worlds".

Onko välttämätöntä, että täydellisen viisas ja kaikkitietävä Jumala luo itsenäisesti toimivan maailman, joka ei Hänen väliintuloaan tarvitse?


Askel ateismiin
Samuel Clarke (tai Newton hänen nimissään) kirjoitti, että täydellisen Jumalan luoma täydellinen maailma, joka ei Hänen toimiaan tarvitse, on vain askel ateismiin.

And as those men, who pretend that in an earthly government things may go on perfectly well without the king himself ordering or disposing of any thing, may reasonably be suspected that they would like very well to set the king aside: so, whosoever contends, that the beings of the world can go on without the continual direction of God...his doctrine does in effect tend to exclude God out of the world.
Clarke, first reply, in Alexander 1956 p. 14.

Katso aiheesta wikipedian artikkeli, jossa lisää linkkejä

Newton ja Suuri Vieterinvetäjä (2)

Leibnitzin muotokuva n. 1700
öljymaalaus C.B. Francke
kuva wikimedia

Nerokas saksalainen filosofi ja matemaatikko Gottfried Wilhelm von Leibnitz (1646-1716) edustaa loogista ja rationaalista filosofin jumalakuvaa: Jumala on niin suuri ja älykäs, että Hän välttämättä luo täydellisen maailman, joka ei edellytä Häneltä mitään väliintuloa.

Tämä syvällinen ajatus lienee paljolti perustana aikamme sekulaarille maailmankuvalle - vaikka Jumala olisikin luonut maailman, kuten väitetään, sillä ei ole mitään käytännön merkitystä. Maailma on se kuuluisa Könnin kello ja Jumala se suuri Kelloseppä, mekanistinen itsestään lakiensa ja määräystensä mukaan toimiva systeemi.

Ateisti vie Leibnitzin ajatuksen pykälää pitemmälle, tutkitaan luonnonlakien alaista maailmaa eikä jauheta huuhaata jostain Luojasta tai jumalista.

ID linjalainen vastaa tähän, että ei mitään huuhaata vaan kuten Newton sanoi, emme voi oikein ymmärtää luontoa, jos pidämme Jumalaa sivustatarkkailijana tai Olemattomana Oskarina.

Eikö niin?


Newton ja planeettojen liike
Emme voi vähätellä Newtonin ymmärrystä planeettojen liikkeestä - ihmiskunnan jalosta joukosta ensimmäisenä hän oivalsi painovoiman merkityksen ja kirjoitti tarkasti ja matemaattisesti painovoiman vaikutuksesta.

Aristoteles osasi kyllä selittää, miksi omena putoaa. Hänen menetelmänsä on perustavan tärkeä: luokittelu (classification). Omena putoaa, koska "sen paikka on alhaalla". Tämä oli piisannut Euroopassakin aina Newtoniin asti.

Joten ei Sir Isaac Newton mikään huuhaa palkintoehdokas ole. Mutta hän ei laisinkaan pitänyt Leibnitzin kuvaamasta täydellisen Jumalan luomasta täydellisestä kellopelistä. (Newton ja Leibnitz riitelivät muutenkin jatkuvasti, kenelle kunnian kukko laulaa matematiikan yhtälöiden ratkomisesta.)

Newton ei hyväksynyt ajatusta, että täydelliset luonnonlait ohjaavat kaikkea ilman Jumalan väliintuloa. Esimerkin hän löysi planeettojen liikkeestä

For while comets move in very eccentric orbs in all manner of positions, blind fate could never make all the planets move one and the same way in orbs concentric, some inconsiderable irregularities excepted which may have arisen from the mutual actions of comets and planets on one another, and which will be apt to increase, till this system wants a reformation.
Newton, 1706 Opticks (2nd Edition), quoted in H. G. Alexander 1956 (ed): The Leibniz-Clarke correspondence, University of Manchester Press.

Tässä on merkittäviä kohtia aikamme ID ajattelun kannalta

• Sokea kohtalo (fortuna, sattuma) ei mitenkään voi saada aikaan planeettojen havaittavaa liikettä yhden ja saman pisteen (auringon) ympäri. 
• Planeettojen keskinäiset voimavaikutukset aiheuttavat jatkuvasti lisääntyvää epäsäännöllisyyttä, joka edellyttää systeemin tilan palauttamista (reformation).

Newton uskoi, että planeettojen liike edellytti Jumalalta jatkuvaa ylläpitoa. Tätä ajatusta Leibnitz vertasi kirjeessä Karoliinalle jumalalliseen kellon vieterin vetämiseen

Sir Isaac Newton and his followers have also a very odd opinion concerning the work of God. According to their doctrine, God Almighty wants to wind up his watch from time to time: otherwise it would cease to move. He had not, it seems, sufficient foresight to make it a perpetual motion. Leibniz, first letter, in Alexander 1956, p. 11.

Slap, slap!

kirjoitussarjani perustana on wikipedian artikkeli Newtonin uskonnollisista käsityksistä

Newton ja Suuri Vieterinvetäjä (1)

Presidentti Urho Kekkonen sai vuonna 1988 lahjaksi
Esa Hakalan tekemän Könnin kaappikellon
kuva Usasuomeksi lukijoilta

Intelligent Design keskustelussa minulta alkavat kohta hatut loppua hyllystä, kun joudun niitä jatkuvasti syömään. Jokun lippari sentään vielä on tallella. Mutta arvostelu ja virheiden korjaukset vievät keskustelua eteenpäin, ja nyt olemme törmänneet todella suureen aiheeseen.

Toisaalta suomalaiset ID sivut korostavat tieteen parissa pysymistä - he tahtovat vain osoittaa, että paras selitys elämän ja elinympäristöjen monimutkaisuudelle on älykäs suunnittelu. Eero paheksuu sitä, että Älykäs Suunnittelija ikäänkuin jätetään sinne taakse piiloon, Wizart of Oz, sen sijaan että tästä avoimesti puhuttaisiin. Olen sanonut, että Raamatun ilmoitus syrjäytetään ja ID pohdinta on luonteltaan tieteenfilosofista.

Toisaalta ID guru William Dembskin pääteoksen nimessä sanotaan, että älykäs suunnittelu on silta tieteen ja teologian välillä: Intelligent Design: The Bridge Between Science & Theology (1999). Tämä kytkentä on merkittävä.


Konkretiaa Newtonilta
On suureksi avuksi, kun voimme keskustella tutkijoista konkreettisella tasolla sen sijaan, että pyörittelemme abstrakteja käsitteitä.

Olin itse siinä harhakäsityksessä, ettei esitieteellisellä ajalla eikä Uuden ajan alussa jumalia tai Jumalaa käytetty argumenttina. Arkimedes mittaili loiskuttelemaansa vettä ja teki siitä johtopäätöksiä, Newton ohjasi valoa yhden tai useamman prisman läpi ihmetellen värin olemusta.

Anonyymi kirjoittaja toi esiin merkittävän tekstin Newtonilta. Se ohjasi tutkimaan asiaa ja olen tehnyt parannuksen oppien, että tieteenhistorian suurimpiin kuuluva Sir Isaac Newton todellakin viittasi tutkimuksissaan Jumalan toimintaan tutkittavassa aiheessa.

Anonyymin lainaamassa hienossa kohdassa Newton ei käytä Jumalaa tieteellisenä argumenttina. Sen sijaan hän Psalmin kirjoittajan tavoin katselee ihaillen auringon, planeettojen ja kuiden liikkeitä (joita hän kehittämällään huikealla Newton teleskoopilla näki paremmin kuin Galileo) ja kuvaa tämän kaiken tekijää ja hallitsijaa, suurta Jumalaa.

Toistan anonyymin antaman lainauksen tässä lisäten kappalejakoa ja kursiivia lukemisen helpottamiseksi.

The six primary planets are revolved about the sun in circles concentric with the sun, and with motions directed towards the same parts, and almost in the same plane. Ten moons are revolved about the earth, Jupiter and Saturn, in circles concentric with them, with the same direction of motion, and nearly in the planes of the orbits of those planets;

but it is not to be conceived that mere mechanical causes could give birth to so many regular motions, since the comets range over all parts of the heavens in very eccentric orbits; for by that kind of motion they pass easily through the orbs of the planets, and with great rapidity; and in their aphelions, where they move the slowest, and are detained the longest, they recede to the greatest distances from each other, and thence suffer the least disturbance from their mutual attractions.

This most beautiful system of the sun, planets, and comets, could only proceed from the counsel and dominion of an intelligent and powerful Being. And if the fixed stars are the centres of other like systems, these, being formed by the like wise counsel, must be all subject to the dominion of One; especially since the light of the fixed stars is of the same nature with the light of the sun, and from every system light passes into all the other systems: and lest the systems of the fixed stars should, by their gravity, fall on each other mutually, he hath placed those systems at immense distances one from another.

This Being governs all things, not as the soul of the world, but as Lord over all; and on account of his dominion he is wont to be called Lord God pantokratwr, or Universal Ruler; for God is a relative word, and has a respect to servants; and Deity is the dominion of God not over his own body, as those imagine who fancy God to be the soul of the world, but over servants.

The Supreme God is a Being eternal, infinite, absolutely perfect; but a being, however perfect, without dominion, cannot be said to be Lord God; for we say, my God, your God, the God of Israel, the God of Gods, and Lord of Lords; but we do not say, my Eternal, your Eternal, the Eternal of Israel, the Eternal of Gods; we do not say, my Infinite, or my Perfect: these are titles which have no respect to servants.

The word God usually signifies Lord; but every lord is not a God. It is the dominion of a spiritual being which constitutes a God: a true, supreme, or imaginary dominion makes a true, supreme, or imaginary God. And from his true dominion it follows that the true God is a living, intelligent, and powerful Being; and, from his other perfections, that he is supreme, or most perfect.
Sir Isaac Newton Philosophiæ Naturalis Principia Mathematica (1687, engl. 1729)
Konteksti luettavissa täällä 

Tässä tekstissä Newton ei siis käytä Jumalaa argumenttina. Mutta löysin juuri tästä aiheesta selontekoa, missä näemme kuinka painovoiman lakien oivaltaja Newton sijoitti myös Jumalan planeettojen kiertoratojen selittämiseen.

kirjoitussarjani perustana on wikipedian artikkeli Newtonin uskonnollisista käsityksistä

Sir Isaac Newton - puhdasta kultaa

Sir Isaac Newton 46 vuotiaana
Sir Godfrey Keller 1689
kuva wikimedia

Keskustelut älykkäästä suunnittelusta, Intelligent Design, saavat valtavasti pohjaa ja konkretiaa erään ihmiskunnan juhlituimman neron tuotannon äärellä. Sanotaan, että mihin tahansa tutkimusaiheseen Sir Isaac Newton (1642-1727) tarttuikin, hän edisti tätä alaa merkittävästi. Voimme liioittelematta sanoa, että Newtonin vaikutus länsimaisen ihmisen tieteelliseen maailmankuvaan on ollut vertaansa vailla. Samoin, että Newtonin merkitys länsimäisen ihmisen maailmankatsomukselle ja uskonnollisille näkemyksille Jumalasta on poikkeuksellisen syvällinen.

Newton on titaani, jättiläinen, ja itse olen kuin partiopoika Himalajan juurella. Mutta onneksi polkuja on avattu näidenkin maisemien keskelle tavalliselle taapertajalle.


Aitoa kultaa, alkemisti!
Aikamme tieteen temppelissä voi unohtua Newtonin asema vanhan ja uuden välillä. Hän on johtava hahmo Euroopan sivistyksen Uuden ajan tuojien joukossa, mutta edusti olemuksellaan ja henkisen perintönsä suhteen varsin vahvasti myös taakse jäävää Keskiaikaa. Modernin tieteen isien joukossa oleva viimeinen suuri maagikko!

Newton harrasti ahkerasti alkemiaa ja etsi heidän tuhatvuotisen perintönsä mukaan viisasten kiveä ja keinoja tehdä kultaa. Näissä yrityksissään hän ei onnistunut, mutta läpeensä kultainen oli hänen vaikutuksensa kotimaansa talouselämään.

Heureka tekstissä kuvaan lyhyesti, miten Arkimedes oivalsi, miten kuningas Herion II kruunun kultapitoisuus voidaan määrittää selvittämällä vesiastian avulla sen voluumi ja punnitsemalla sen paino. Onko voluumin ja painon antama tiheys sama kuin samassa määrässä aitoa kultaa? Ei ollut, kultaan oli sekoitettu hopeaa.

Vuonna 1696 Sir Isaac Newton asetettiin Kuninkaallisen rahapajan vartijaksi (Warden of the Royal Mint). Tässä tehtävässä hän toimi 30 vuoden ajan kuolemaansa asti. Newton tarttui tehtäväänsä hyvin vakavasti ja arvioi tarkistutensa perusteella, että 1696 tehdyn suuren rahauudistuksen seurauksena viidesosa Englannin rahoista on väärennöksiä. Newton pukeutui itse valepukuun ja kierteli Lontoon kapakoissa ja toreilla keräten kolikoita niiden metallipitoisuuksien selvittämiseksi.

Rahaväärennöksestä annettin tuohon aikaan julmin mahdollinen rangaistus, hirttäminen, sisälmysten vetäminen torille, neljään osaan repiminen ja  (hang, draw and quarter). (Hirttämistä ei tehty kuolemaan asti, vaan kuoleman rajalle.) Newtonin tutkima ja oikeuteen kahdesti haastama William Chaloner teloitettiin näin 23.3. 1699 Lontoon pahamaineisessa Tyburn Gallows mestauspaikassa.

Parlamentti antoi Newtonille luvan tutkia Kuninkaallisen Rahapajan meninikiä, uudistaa sen laitteita ja vaikeuttaa rahan väärentämistä. Hänen monen vuoden työn jälkeen julkaisemansa huolellinen raporttinsa 21.9. 1717 johti "Kuningatar Annen lakiin":  yhtä kultaista guineaa ei saa vaihtaa vähempään kuin 21 hopeashillinkiin.

Englannin valuutta oli nyt puhdasta kultaa - ja hopeasta tuli puute. Vankka luotettava kultaraha on varmasti ollut eräs Ison Britannian huikean imperiumin kasvun perusteista.

Sir Isaac Newtonin työn taustana on hyvin voinut olla hänen alkemistin perintönsä, kullan tekeminen muista alkuaineista. Ei se ihan niin mennyt, mutta myös tässä tehtävässään hän nerokkuudellaan vei omaa kansakuntaansa ja ihmiskuntaa eteenpäin syvällisellä tavalla.

(teksti perustuu englantilaisen wikipedian eri artikkeleihin)

Heureka!

Archimedes kylvyssä, Hieron II:n kruunu etualalla
piirros 1500-luvulta
kuva wikimedia

εὕρηκα!

huudahti Arkimedes astuessaan kylpyyn ja huomatessaan, että vettä valui ammeesta hänen kehonsa koon verran. Oivalluksestaan hän innostui niin, että kerrotaan hänen hypänneen vedestä ja juosseen riemuissaan Syrakusan kadulle muistamatta edes pukea jotain ylleen! 

Toki olemme kaikki loiskutelleet vettä täyteen kylpyammeeseen mennessämme, mutta harvalla meistä polle leikkaa tämän kreikkalaisen tavoin. Arkimedes (281-212 eKr) totesi, että jos vettä valuu voluumin verran, minkä tahansa oudon esineen voluumi voidaan mitata upottamalla se piripintaan täytettyyn astiaan ja mittaamalla pois valuneen veden määrä. Kuningas Hieron II:n kruunun voluumin ja painon mittauksen avulla hän todisti, että kruunun kultaan oli sekoitettu hopeaa - kuten kuningas oli epäillyt. 

Arkimedes ja uskonto

Hellenistisen ajan Syrakusa oli kolmannella vuosisadalla eKr täysin tuon ajan uskonnon läpäisemä, ja kunnon kreikkalaisten maailmankuvaan kuuluivat Olympoksen jumalat. Temppeleitä, uhrilehtoja, uskonnollisia juhlia ja menoja oli riittämiin kaikille vapaista orjiin, rikkaista köyhiin.

Arkimedes oli varmasti aikansa hautonut vaikeaa kysymystä, johon kukaan ei tiennyt vastausta: miten mitata kaikenmuotoisten esineiden voluumi. Kuutio, pallo, pyramidi... no problemo ... mutta entä kuningas Hieros II kultakruunu lukemattomine yksityiskohtineen? Hänen oivalluksensa oli seuraus kokeesta, jonka hän suunnittelematta teki, mutta heti sitten tajusi tuloksen merkityksen. 

Emme löydä hänen kirjoituksistaan Intelligent Design ajattelua vaikka hän eli läpeensä uskonnollisessa yhteisössä, jossa Sokrateen tapaista ateismia vieroksutiin kuolemaan asti. Ei hän etsi Zeun parrasta vastausta, miksi vettä läikkyi yli, kun hän ammeeseen meni. Ei kysy hän Afroditen neuvoa, miten ruuvata vettä suuresta Syrakusa laivasta. Tekee vain tiedemiehen empiiristä työtä ja miettii asiat halki nerokkailla aivoillaan. Yhtä ja toista hän luomakunnasta löytää lainalaista, eikä Aristoteleen prinsiippi todellakaan ole tuo vesitemppu.

Sama havainto koskee Aristoteleen ja Ptolemaioksen ja eräiden muidenkin tiedemiesten ja -naisten työtä Marie Curieta unohtamatta. On ollut kreikkalais-roomalaisia, kristittyjä, juutalaisia, islamilaisia, konfutselaisia, hindulaisia ja nykyään uskonnottomiakin tiedemiehiä, jotka ovat tärkeitä asioita luomakunnasta ja sen järjestyksistä ja lainalaisuuksista havainneet tai ajatelleet (Demokritos).

Minusta on harhaanjohtava ajatus, että joskus olisi ollut jotain hellenistis-roomalaista kristillistä, juutalaista tai islamilaista tai neuvostoliittolaista tiedettä, jossa tutkimuksessa uskonnollinen argumentointi on olennainen elementti.  (Astrologia on toki oma tarinansa.)

Kaikki luonnontiede on "ateistista" 

Näin tulemme havaintoon, että tieteellinen tutkimus ei ota huomioon jumalia pyrkiessään ratkaisemaan luonnontieteen kysymyksiä, vaan etenee luonnon antamin edellytyksin.

Behen kirjan otsikossa mainittu "teologian ja tieteen silta" ei edusta paluuta johonkin joskus olleeseen kultaiseen aikaan, jolloin Jumala tai jumalat olivat mukana ratkomassa tieteellisiä - tai esitieteellisiä -kysymyksiä, esimerkiksi miten mitata epäsäännöllisen muotoisen esineen voluumi.

Luonnontieteilijä, biologi tai kosmologi, voi havaintojensa ja päätelmiensä ja teorioidensa valossa esittää uskonnollisia ja filosofisia johtopäätöksiä, kuten Richard Dawkins tai Stephen Hawking tai Michael J. Behe. Tämä ei ole luonnontiedettä, vaan tiedemiehen tai -naisen filosofista ja teologista pohdintaa.

Keskustelua kananmunasta

Kananmuna
kuva wikimedia

Mika Mietteliäs keskusteli aamiaispöydässä Aimo IDn ja Elmo Evolutionistin kanssa pitäen kädessään lämmintä kananmunaa. Kaikki nauttivat aamukahvin hyvästä aromista ja olivat leppoisalla tuulella.

Mika: "Älykäs suunnittelu ei ole täysin vastaava englannin Intelligent Design käsitteelle, koska se sisältää myös merkityksen suunnitella, plan. Tämä kananmuna on esimerkki loistavasta design työstä, josta suomenkielessä ehkä käytettäisiin myös ilmausta muotoilla. Munan muotoa, kolmiulotteista ovaalia, on käytetty paljon modernissa muotoilussa esimerkiksi huonekaluissa. Taiteessa Fabergén kultasepäntyöt lienevät arvostetuinta luonnon kopiointia."

Aimo: "Olemme niin tottuneet kananmunan muotoon, että pidämme sitä yksinkertaisena. Todellisuudessa munan kolmiulotteisen muodon matemaattinen kaava on ..." (Aimo räpläsi hetken kännykkäänsä ja näytti sitten löytämänsä)

jossa a on mikä tahansa positiivinen vakio. Tämä ei mitenkään voi olla sattumanvaraisten mutaatioiden tuote vaan kertoo, että munan hienolla muodolla on matemaattisesti lahjakas suunnittelijansa, designer."

Mika: "Oho!"

Elmo: "Kana on kotoisin Intiasta, jossa sen esiäidin punaviidakkokanan jälkeläiset yhä elävät. Sanovat että mainintoja siellä olisi jopa 3000 eaa.  Faarao Tutmoses III annaaleissa kana mainitaan 1400-luvulla eaa. Persialaiset toivat niitä kukkotappeluihin 500-luvulla eaa ja Suomessa niitä lienee ollut ainakin jo roomalaisajalla. Mutta kana ei tietenkään ole ainoa lintu, joka munii. Ei myöskään ainoa eläinlaji, sillä käärmeet ja liskot munivat myös, samoin kilpikonnat, joita on ollut jo kauan ennen lintuja. Elämän kehityksen tutkijat ovat Mongolian autiomaasta tehtyjen löytöjen jälkeen yhä varmempia siitä, että linnut ovat dinosaurusten jälkeläisiä. Sieltähän on löydetty kesken hautomista hautautunut kivettynyt pesä, jossa yhden munan sisällä oli dinosauruksen poikanen. Lisäksi dinojen fossiileissa näkyy selvästi sulkapeite."

Aimo: "Totta kai niin nerokas moduli kuin muna on luonnossa laajalti käytössä! Sehän ei ole vain kaunis vaan myös tarkoituksenmukainen, eräänlainen jättimäinen solu, jossa on tuma ja muu soluaines, keltuainen ytimenä ja valkuainen ravintona. Sen sijaan, että jälkeläinen varttuisi emon kohdussa, kuten nisäkkäillä, se pyöräytetään turvalliseen ja lämpimään paikkaan, monet jääden niitä hautomalla lämmittämään, jotta munan sisäiset elintoiminnot voisivat tapahtua normaalisti."

Mika: "Munalla on elämän historiansa ja vankka paikkansa maapallon eläimistön keskellä, totta haastatte. Mutta katsokaa vielä tätä muotoilua, design. Mikä tahansa pakkausalan asiantuntija voisi kateellisena kertoa, mikä hämmästyttävä paketti tämä muna itseasiassa on. Suorastaan sananparreksi on tullut munankuoren ohut, ja silti se kestää painoa. Jotenkin se on huokoinenkin ja kuitenkin sisäisine kalvoineen niin herkkä, että tipu voi sen nokallaan särkeä. Kalkkiahan tuo näyttää pääasiassa olevan väristä päätellen, vaikka tämä onkin suomalaisen maalaiskanan värillinen muna, olisko kiuruvetinen. Siipikarjaliiton sivuilta kanarotu ehkä selviäisi."

Elmo: "Ei unohdeta, että kyllä kaikki tuntemamme eliölajit munivat - myös me ihmiset. Naisellahan on kuukausittain hedelmöittymiseen valmis munasolu, ovum, ja niin on kaloilla ja hyönteisillä ja kaikilla. Kuuluvat samaan moduliin Aimon sanaa käyttääkseni. Elämän kehityksessä eräillä lajeilla emosta maahan, ei veteen, lasketuilla munilla on pehmeä nahkakuori, toisilla lajeilla kuten dinoilla ja linnuilla kova kuori. Strutsin muna on suurimpia tunnettuja. Voimme siis päätellä, että kaikki erilaiset munat, myös nämä aamiaispöydässä olevat neljän minuutin keitetyt munat, ovat kehittyneet yhdestä ja samasta alkumuodosta, munasolusta."

Aimo: "Tästä olemme samaa mieltä, mutta minun on mahdotonta uskoa, että se alkuperäinen siittiötä odottava munasolu ja erilaisten munien kehitys pohjautuisi sattumanvaraisiin mutaatioihin. Kyllä ne kertovat älykkäästä suunnittelusta ja taiteellisesta sekä funktionaalisesta muotoilusta, design."

Elmo kaataa Aimolle ja Mikolle ja sitten itselleen toisen kupin kahvia. Mukavastihan tämä päivä tässä on alkanut, ehkä keskustellaan välillä Tampereelle suunnitellusta raitiovaunusta.

Eri eliölajien munia
Adolphe Millot. Nouveau Larousse Illustré [1897-1904]
kuva wikimedia

Kehitysopin suuri petos

Evoluutiobiologia tutkii Jumalan luomaa luontoa, eikä voi muuta kuin tuoda esiin yhä uusia todisteita Luojan viisaudesta, ajatuksen syvyydestä, kaukonäköisyydestä, mielikuvituksen rikkaudesta, kauneuden rakkaudesta, ...

Vaan Suomen kansa on jounut pirunlientä, kehitysopin nimellä kulkevaa pseudotiedettä, ja omaksunut tästä liejusta kaikenlaisia virheellisiä, vanhentuneita, järjettömiä väitteitä muka tieteellisenä maailmankatsomuksena.

Suomen kansa.

En tarkoita alan erityisiä harrastajia, ateisteja, ID linjalaisia, kreationisteja... vaan Mattia ja Maijaa Alekstanterinkadulla, joiden sydämestä järjen nimissä omaksutut valeet ovat murtaneet uskon Israelin Jumalaan, joka on ainoa todellinen Jumala.

Ja niin olemme palanneet tuohon muinaiseen kaiken synnystä kertovaan loruun, jota ekaluokkalaiset jo totuutena maailman ja elämän synnystä hokevat, tietämättä, että se ei edusta mitään tieteellistä tosiasiaa.

Näin siis Suomen kansan mielestä kaikki on saanut alkunsa ilman mitään yliluonnollisia jumaluuksia tai suunnittelijoita tai luojia,

yhdestä pisteestä!

Oli ennen Onnimanni,

Onnimannista matikka.

Matikasta maitopyörä,

maitopyörästä pytikkä.

Pytikästä pöytäristi,

pöytärististä ripukka.

Ripukasta rintasolki,

rintasoljesta sopukka.

Sopukasta Suomen kirkko,

Suomen kirkosta kipinä

Kipinästä kirjanmerkki,

kirjanmerkistä meteli.

Metelistä meidänherra

meidänherrasta hevukka.

Hevukasta heinäkelkka

heinäkelkasta kekäle.

Kekäleestä kenkäraja,

kenkärajasta rapukka.

Rapukasta raidanhaara

raidanhaarasta harakka

Harakasta hangonvarsi

hangonvarresta vatikka.

Vatikasta vallesmanni,

vallesmannista matikka.

Matikasta maitopyörä,

maitopyörästä pytikkä.

Pytikästä pöytäristi,

pöytärististä ripukka.

Ripukasta rintasolki

rintasoljesta sopukka.

Sopukasta Suomen kirkko,

Suomen kirkosta kipinä.

Kipinä kirjanmerkki

kirjanmerkistä meteli.

Metelistä meidänherra

meidänherrasta HERÄTYS!

wikipedia 

Esimerkiksi biologian opetuksesta kouluissa lapsille ja nuorille
"alussa oli jonkinlainen klöntti, limaläjä..."

Ei ollut.

Ensimmäiset tunnetut merkit elämästä maapallolla ovat ilmakehän luomiseen tarvittavia yhteyttäviä leviä, jotka ovat yhtä välttämättömiä elämälle (happi) kuin vesikin. Otti pari miljardia vuotta, mutta niin vaan planeettaamme alkoi peittää happirikas kehä.

Intelligent design, Älykästä suunnittelua, todellakin!

Vaan mistä nämä monimutkaista auringon valoa hyödyntävät ensimmäiset asukit tulivat, kuka niitä opetti hengittämään? Siinä haaste, jota tiede ahkerasti tutkii ilman uskonnon välineitä.

Muuten... ei ikinä koskaan milloinkaan luonnontiede ole ollut uskonnon sovellutusta vaan havainnointia, jolla toki on uskonnollisia ulottuvuuksia ja väriä. Kuten on tänäänkin.